Hopean puhdistaminen

Jokainen, joka omistaa hopeaesineen, tietää että ennemmin tai myöhemmin esine tummuu. Tummumista voi hidastaa sulkemalla esine mahdollisimman ilmatiiviisti esimerkiksi muovipussiin. Hopean hapettuminen johtuu ilmassa olevista rikkiyhdisteistä. Ilmansaasteet jouduttavat prosessia. Ainoa tapa saada mustunut esine jälleen kiiltäväksi on puhdistaa se.

Puhdistusaineita on monenlaisia ja niiden teho perustuu pääasiassa hankaamiseen. Kannattaa muistaa, että esineen on oltava ”puhdas” ennen kiillotusta. Esimerkiksi ruuanjäänteet tai steariinitahra estävät kiillotuksen. Kultauksia ei saa eikä kannata puhdistaa hopeanpuhdistusaineella. Varovainen kannattaa olla myös esimerkiksi aterimien kanssa joissa on yhdistetty ruostumatonta terästä ja hopeaa. Kiinnityskohta ei kestä puhdistusainetta lainkaan. Sama pätee korukiviin, helmiin ja muihin ei-hopeapitoisiin materiaaleihin. Mikäli on epävarma, voi tilata kultasepältä puhdistuksen.

Kun päättää itse ryhtyä puhdistamaan hopeaansa, kannattaa valita tarkoitukseen sopiva puhdistusaine. Pakkausselosteeseen ja käyttöohjeisiin kannattaa tutustua huolella, jotta lopputulos on onnistunut. Aineet voi karkeasti jaotella seuraaviin luokkiin.

Nestemäiset puhdistusaineet, vanut, tahnat, pulverit ja puhdistusliinat.

Nestemäiset puhdistusaineet: Niitä on emulsiomaisia ja aivan juoksevia, joten ne ovat erilaisia käytössä. Nestemäiset puhdistusaineet soveltuvat esimerkiksi aterimien ja vain hopeasta valmistettujen korujen puhdistamiseen.

Emulsiomainen puhdistusaine levitetään rätillä tai vanulla, annetaan vaikuttaa ja hangataan kangaspalalla puhtaaksi. Täysin nestemäinen puhdistusaine, johon esine nopeasti upotetaan, puhdistaa esineen hetkessä. Kaikki puhdistusaineet ovat syövyttäviä, joten työpintojen, omien käsien ja silmien suojaamiseen pitää kiinnittää huomiota. Pese kaikki puhdistetut esineet astianpesuaineella, varsinkin mikäli ne joutuvat kosketuksiin ruuan kanssa.

Puhdistusvanu: Suojakäsineiden käyttöä suositellaan. Levitä puhdistusaine ja hankaa vanulla puhtaaksi. Pese esine astianpesuaineella tai vedellä. Kuivaa ja kiillota pinta nahkealla tekstiilillä.

 Tahnat: Tahnoja ei kannata käyttää esineisiin, joissa on vaikka kirjailtuja monogrammeja tai runsaasti kohokuvioita. Tahna tunkeutuu nimittäin joka sopukkaan ja sitä voi olla vaikea saada pois. Tahnamaisen puhdistusaineen hyviä puolia on mm. että mitä enemmän esinettä hankaa, sen kiiltävämmäksi se tulee.

Puhdistusliinat: Ovat kaikkein hellävaraisimpia antiikkihopealle. Niillä voi joskus jopa sipaista kevyesti kultauksen päältä. Liinoja kannattaa käyttää myös alpakalle, uusihopealle, ja hopeoiduille esineille. Hopeoiduissa esineissä on metalliseoksen päällä ohut hopeakerros. Voimakkaat aineet ohentavat tätä kerrosta. jossa hopeana hohtava pinta on ohuelti hopeaa ja kuluu helposti. Liinat eivät puhdista esinettä liian puhtaaksi, vaan esineeseen jää kevyt patina.

Kun puhutaan hopean puhdistamisesta on olemassa monta erilaista katsantokantaa. Yhden mielestä esineen pitää kiiltää kovasti ja toisen mielestä patina on toivottavaa.

Usein kuulee, varsinkin suurten ikäluokkien edustajien parista, että heille on elämän aikana ilmaantunut jonkinlainen ”hopeanpuhdistuskammo”. Tapana oli 40-50-luvuilla, että koululaiset puhdistivat perheen hopeita esimerkiksi kerran viikossa koulupäivän jälkeen. Haiseva puhdistusaine, ankara kuri ja usein toistuva rutiini on aiheuttanut monelle ikävän muiston. Onneksi nykyaikaiset aineet helpottavat tehtävää kovasti. Mikäli tummumista haluaa välttää ei käyttöhopeaa kannata altistaa kanamunalle, majoneesille tai muille rikkiyhdisteitä sisältäville elintarvikkeille.