Kun seuraa designin ja valaisimien jälleenmyyntimarkkinoita, tulee nimi Paavo Tynell (1890-1973) sangen tutuksi. Tänä vuonna muotoilijan valaisimia on ollut markkinoilla ennätysmäärä – yksinomaan moderneissa huutokaupoissa pitkälle toistasataa kappaletta. Kauppa on käynyt vilkkaana ja myyntiennätyksiäkin on tehty. Mistä siis on kysymys?
Ensinnäkin Paavo Tynell on nyt tullut suurelle yleisölle tutuksi juuri hyvien myyntihintojen myötä. Toiseksi myös museoiden näyttelyt ja julkaisut ovat toimineet tiedon välittäjinä ja parantanet kysyntää ja sitä kautta myyntilukuja. Kolmanneksi taustalla on myös suuri ulkomainen kysyntä – joka puolestaan selittyy Tynellin itsensä, jo 1930-50-luvulla, tekemällä uranuurtavalla työllä.
Markkinamekanismi toimii niin, että hintojen muodostuminen tasapainottaa kysynnän ja tarjonnan. Kun lakipiste on saavutettu mekanismi korjaa vinoutuman ja määrittää päivän hinnan oikealle tasolle. Hyviä esimerkkejä tästä ovat mm. pörssikurssit ja asuntokaupan toteutuneet hinnat.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana Tynellin muotoilemien valaisinten tarjonta on ollut vähäistä kysyntään verrattaessa ja hinnat ovat kohonneet.
Pohdin nyt sitä, onko siis tämä lähes parisataa valaisinta tarpeeksi suuri määrä tyydyttämään markkinat ja leikkaamaan hintakehityksen?
Muutamia faktoja jällenmyyntimarkkinoistamme ovat, että myyntejä on tilastoitu vuodesta 1979 saakka. Markkinatutkimusta on antiikin, designin ja taiteen myynneistä olemassa hyvin vähän.
Kun katsoo ainoastaan numeroita voi erottaa tiettyjä ajanjaksoja. Ns. kasino-talouden aikoina klassinen suomalainen taide oli myyntihitti ja taidetta myytiin huippuvuosina 1988 ja 1989 lähes 30.000 euron keskihintaan (muutettu markoista nykyarvoon) parituhatta teosta vuodessa. On myös ollut aikoja vuosituhannen vaihteessa aina 2010 luvun loppupuolelle saakka, jolloin venäläinen esineistö on lähes revitty käsistä. Niistä myynneistä ei ole valitettavasti olemassa luotettavia tilastoja. Myyntihuippujen taustalla on kuitenkin ollut suurehkoja muutoksia markkinoilla. Kasinotalouden kohdalla vapautuneet rahamarkkinat ja venäläisen buumin kohdalla Euroopan unionin vapauttamat markkinat ja maailmantalouden kehitys ovat olleet avainasemassa ja vaikuttanet suoraan arvoesineiden jälleenmyyntiin. Lisäksi antiikki-, design- ja taide-esineet eivät ole välttämättömyyshyödykkeitä, vaan enemmän ylellisyyshyödykkeitä.
Modernin- ja design-esineistön myyntiluvut ovat 2000-luvun alusta lähtein kasvaneet tasaisesti klassisen esineistön kustannuksella. Maailmantalous taas on notkahtanut. Ostajien makutottumukset ovat hieman kärjistettynä, muuttuneet Pekka Halosen ja Berndt Lindholmin maalauksista Paavo Tynellin lamppuihin ja Birger Kaipiaisen keramiikkaan.
Soitin entiselle kollegalleni Dan von Koskullille, joka on Bukowskin designista vastaava intendentti ja kysyin mikä hänestä on syy Tynellin suosiolle? Hän oli sitä mieltä, että Paavo Tynellin tuotteet ovat siksi kysyttyjä, että ne eivät ole yksittäiskappaleita eli uniikkeja ja niitä on tuotettu sopivina sarjoina mutta ei kuitenkaan massatuotettu.
Kun tarkastelee myynnissä olleiden Tynellin tuotteiden määrää, voi huomata, että vuonna 2013 myynnissä oli noin 30-50 valaisinta ja vuonna 2016 niitä on ollut kaupan noin 150 kappaletta ainoastaan pääkaupunkiseudulla pidetyissä laatuhuutokaupoissa. Kun siihen vielä ynnätään alan liikkeiden myynti sekä suoramyynti, voi lukuja vain arvailla. Kuitenkin voidaan todeta, että parin viime vuoden aikana markkinoille on ilmestynyt huomattavasti enemmän näitä kysyttyjä valaisimia juuri hyvän myynnin houkuttelemina. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita Hagelstamilla joulukuussa 2015 ennätyshintaan 44.000 euroa nuijittu Kinema-valaisin.
Markkinoiden toimivuuden ja hyvän hintakehityksen lisäksi väitän, että Paavo Tynell on itse jo aikoinaan tehnyt tuiki tärkeän pohjatyön nyt nähtävälle menestykselle. Valaisinmuotoilija Paavo Tynell ja Taito Oy tekivät jo 1930-luvulta saakka tiivistä yhteistyötä maamme johtavien arkkitehtien kanssa. Taito myös mainosti säännöllisesti Arkkitehti-lehdessä. Alvar Aalto teetti Viipurin kirjaston ja Paimion parantolan valaisimet ja arkkitehti J.S. Siren eduskunnan valaisimet ja myös muut rakennukseen suunnitellut taidetakomotyöt Taito Oy:ssä. Merkittävää oli, että Paavo Tynell osallistui varhaisessa vaiheessa arkkitehtien kanssa tulevien rakennusten valaisusuunnitteluun, ja yhteistyötä syntyi esimerkiksi Erik Bryggmanin, Erkki Huttusen, Pauli Blomstedtin ja Aarne Ervin kanssa. Huippukautensa aikana Taito Oy valmisti valaisimet miltei kaikkiin Suomen uudisrakennuksiin. Virallisesti Taito Oy sulautui Idman Oy:hyn vuonna 1954. Tiedetään kuitenkin, että yritykset tekivät jo runsaasti yhteistyötä 1930-luvulla kuten kun Idman Oy toimitti ”Taito”-valaisimet Helsingin Uuteen postitaloon, joka valmistui vuonna 1938.
Yhteistyö Aarne Ervin kanssa oli näin jälkikäteen ratkaiseva. Ervin mukana Paavo Tynell pääsi vuonna 1948 USA:n markkinoille. New Yorkin Finland Housen tiloissa Ervi käytti Tynellin suunnittelemia valaisimia, ja Taito Oy piti talossa myyntinäyttelyä. Tämä johti valaisinten tilauksiin sekä yksityiskoteihin että julkisiin rakennuksiin USA:ssa. Jopa YK:n pääsihteerin virkahuoneessa on yhä Tynellin suunnittelemat valaisimet.
Paavo Tynell on siis ollut Yhdysvalloissa jo pitkään tunnettu suunnittelija ja se selittänee osaksi nyt tämän suuren kysynnän hänen valaisimilleen.
Nähtäväksi jää miten kauan tämä suosio kestää? Vai onko suurin suosio edes vielä saavutettu?
Kuvat: Bukowski ja omat arkistot
Lisää Paavo Tynellistä voi lukea täältä http://www.paavotynell.org
WWW.MARIAEKMANKOLARI.COM 