HELENE SCHJERFBECK LONTOOSSA 27.10.2019 SAAKKA

IMG_7317

Lontoon Royal Academy of Artsissa esitellään ensimmäisen kerran yli sataan vuoteen Englannin maaperällä kansallistaiteilijamme Helene Schjerfbeck (1862-1946). Näyttely on toteutettu yhteistyössä Kansallisgallerian ja Ateneumin kanssa. Näyttelyn saaminen näin keskeiseen instituutioon, tässä taiteelle keskeisessä metropolissa, on suuren työn ja suhdetoiminnan kaunis hedelmä. Siksi olisi mukavaa, että mahdollisimman moni kaupungissa vieraileva kävisi näyttelyä katsomassa. Vastaavaa kattausta ei liene odotettavissa missään päin maailmaa ihan lähitulevaisuudessa.

Schjerfbeck on vuosikymmeniä ollut taidemyynnin huipulla niiden harvalukuisten suomalaisten kärkinimenä, joista myös kansainvälisesti ollaan kiinnostuneita. Lontoossa pidetyissä huutokaupoissa on myyty hänen viisi kalleinta teostaan vuosien 1990-2015 aikana. Niistä kallein on pienikokoinen (55 x 66,5 cm) Tanssikengät, joka nuijittiin toukokuussa 2008 lähes 3,5 miljoonalla eurolla. Schjerfbeck on Suomen taiteen yksinäinen johtotähti, erittäin ajankohtainen taiteilijapersoonana, jonka traagisesta elämästä on tekeillä ensi vuonna ensi-iltansa saava elokuva.

IMG_7298
Kaksi Mariaa

Taiteilijan ura alkoi ikävällä tavalla hänen pudottuaan rappusilta ja murrettuaan lonkkansa nelivuotiaana. Onnettomuudesta johtuen hän ontui koko ikänsä, mutta se myös ohjasi hänen ammatinvalintaansa. Pitkänä toipilasaikana hänen isänsä Svante nimittäin hankki Helenille piirustusvälineet piristykseksi. Jo yksitoista-vuotiaana lahjakas Helene lunasti paikkansa Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vapaaoppilaana, taiteilija Adolf von Beckerin nähtyä hänen töitään. Akateemiset opinnot sujuivat kuten siihen aikaan oli tapana, kopioiden muiden taiteilijoiden teoksia ja joskus vaihteluna eläviä malleja luonnostellen. Vuonna 1877 hän siirtyi Adolf von Beckerin oppiin, jossa hän harjoitteli öljyvärimaalaustekniikkaa ja maalaamaan muistikuvien perusteella. Helene Schjerfbeckin isän kuoltua, hänen ollessaan teini-ikäinen, opinnot etenivät apu-rahoin ja vapaa-oppilaspaikkojen turvin.

Helene Schjerfbeckin voitettua senaatin palkinnon teoksellaan Haavoittunut sotilasvuonna 1880, hän pystyi jatkamaan opintojaan ulkomailla ja matkasi Pariisiin. Ranskaan hän palasi aika-ajoin uransa aikana. Pariisissa hän tutustui muihin taiteilijoihin kuten Marianne Priendelsbergeriin ja Maria Wiikiin. Marianne Priendelsberger kutsui hänet St. Ivesin kylään Cornwalliin. Helene inspiroitui St. Ivesin valosta ja maalasikin siellä Toipilas-nimisen teoksen vuonna 1888, joka asetettiin esille Pariisin Salonkiin. Helene Schjerfbeckillä oli myös 1890-luvun lopussa pari näyttelyä Lontoossa. Hän joutui kuitenkin rahojen loputtua palaamaan äitinsä helmoihin Helsinkiin.

IMG_7300
Toipilas vuodelta 1888, joka on maalattu St.Ivesin kylässä Cornwallissa

Hän opetti suuren osan 1890-lukua Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja matkasi sen myöntämien apurahojen turvin mm. Pietariin ja Wieniin opintomatkoille. Työ toi hänelle tasaisen tulon, mutta rajoitti hänen maalaamistaan. Lisäksi hänen terveytensä reistaili ja pakotti sairaslomille. Vuonna 1902 hän erosi terveydellisistä syistä työtehtävistään ja muutti äitinsä kanssa Hyvinkäälle. Siellä hän asui ja työskenteli vointinsa mukaan äitinsä Olgan hoitajana. Hyvinkäältä käsin hän piti yhteyttä taiteilijoihin ympäri maailman, luki taidejulkaisuja ja kirjoja sekä kävi taidenäyttelyissä Helsingissä. Vuonna 1913 Gösta Stenman niminen toimittaja ja taidekauppias osti hänen töitään. Seuraavana vuonna Stenman jo toi Helenille muiden taiteilijoiden teoksia inspiraatioksi ja kehotti häntä asettamaan teoksiaan näyttelyihin. Gösta Stenmanista tulikin Schjerfbeckin pääasiallinen galleristi ja läheinen ystävä elämän loppuun saakka. Vuonna 1915 Helenin elämään astui vielä toinen mies, metsänhoitaja Einar Reuter. Helene ja Reuter aloittivat kirjeenvaihdon. Vaikka Reuter oli Heleniä parikymmentä vuotta nuorempi, taiteilija lienee elätellyt suhteen syvenemistä. Hän jopa maalasi muotokuvia Reuterista. Kun Einar Reuter kihlasi toisen naisen Helene sairastui järkytyksestä ja joutui viettämään monta kuukautta tammisaarelaisessa sairaalassa.

Nyt esillä olevassa näyttelyssä teokset ovat esillä kolmessa salissa toisen kerroksen The Gabrielle Jungels-Winkler Galleries-osassa museota. Ensimmäisessä salissa on osittain esillä Schjerfbeckin nuoruusajan töitä sekä muutamia maalauksellisia kohokohtia hänen uraltaan.

Toipilas-niminen teos, joka on maalattu varhaiskeväällä 1888 St.Ivesin kylässä Cornwallissa, hehkuu värejä ja ennen kaikkea valoja ja varjoja. Siinä lakanaan kääriytynyt tyttö pitelee hentoa oksaa. Maalausta voidaankin pitää vertauskuvallisena Helene Schjerfbeckin terveydentilaa ajatellen. Suomen taideyhdistys osti tämän teoksen Pariisin salongista samana vuonna kun se valmistui. Nykyään teos kuuluu Ateneumin kokoelmiin.

IMG_7299
Äitini (Olga) lopullisessa versiossa vuodelta 1909. Se on maalattu Whistlerin tapaan. Maalaus on tällä hetkellä kallein Suomessa huutokaupattu teos (875.000 euroa)

Suurikokoinen Äitini-teos, joka kuvaa taiteilijan äitiä Olgaa. Näyttelyssä siitä on esillä kaksi eri versiota. Toinen jossa Olga on viistosti katsojaan nähden ja se lopullinen teos, joka on maalattu James McNeill Whistlerin tapaan vuonna 1909. Tämän teoksen vaiheisiin liittyy mielenkiintoinen tarina. Eräs henkilö osti tämän kyseisen maalauksen kotimaisesta huutokaupasta 1970-luvun lopussa ja maksoi siitä 100.000 markkaa. Hinta oli ensimmäinen 100.000 markan rajapyykin saavuttanut teos. Joten myyntitapahtuma päätyi lehtien otsikoihin – mikä lienee myös häirinnyt ostajan mielenrauhaa. Nautittuaan maalauksesta vuosia hän toimitti sen vuonna 2001 helsinkiläiseen huutokauppakamariin, jossa tuolloin työskentelin. Äitini-maalaukselle asetettiin tuolloin maamme mittaluokassa ennätyksellinen kahden miljoonan markan lähtöhinta. Lopullinen myyntihinta oli 5,8 miljoonaa markkaa eli noin 875.000 euroa. Nykyrahaan suhteutettuna hinta on noin 1,25 miljoonaa euroa. Tilastollisesti se komeilee yhä kalleimpana kotimassa myytynä teoksena. Miljoonan euron rajapyykki on siis yhä virallisesti maassamme rikkomatta. Sitä odotellessa voidaan kuitenkin todeta, että tässä tapauksessa ostaja oli tehnyt aivan loistavan investoinnin. Hän oli ostanut kärkitaiteilijan huipputeoksen hetkellä, jolloin kaupan hintaa lähinnä hämmästeltiin. Runsaassa kahdessakymmenessä vuodessa teoksen rahallinen arvo oli kuitenkin moninkymmenkertaistunut. Kuten kaikessa tämän tyyppisessä kaupankäynnissä, myös osto- ja myyntiajankohdalla on hinnan ohella suuri merkitys siihen miten kannattavaksi investointi osoittautuu. Teos kuuluu nykyään yksityiskokoelmaan josta se on lainattu tätä näyttelyä varten.

Toinen sali näyttelyssä on pyhitetty Schjerfbeckin omakuville. Ne levittyvät kronologisena nauhana seinille ja antavat katsojan mielikuvitukselle mahdollisuuden punnita niissä tapahtuvaa rajua muutosta. Ensimmäiset omakuvat ovat klassista maalaustaidetta ja rivistöä edetessä maalaukset pelkistyvät ja modernisoituvat. Viimeiset omakuvat ovat jo niin dramaattisia, että henki salpautuu ja niiden katseleminen voi tuottaa tuskaa.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

Kolmas ja viimeinen sali oli koottu pienistä kokonaisuuksista. Joukossa oli asetelmia sekä mm. Hälytys-niminen teos, joka kuuluu Helen Schjerfbeckin Tammisaaren ajan tärkeimpiin teoksiin. Tämä maalaus huutokaupattiin Lontoossa vuonna 2003 runsaan 900.000 euron hintaan.

IMG_7316
Punaisia omenoita-astelma, joka kuuluu nykyään Ateneumin kokoelmiin

Kuvat: Maria Ekman-Kolari elokuussa 2019

2 Comments

Jätä kommentti

  1. 26 August 2019
    Dear Maria,
    I was aware of the R.A.’s retrospective on Schjerfbeck. Thanks for your communication.
    Cheers,
    Larry

    Lawrence W. Nichols
    William Hutton Senior Curator, European and American
    Painting and Sculpture before 1900
    Toledo Museum of Art
    Box 1013
    Toledo, Ohio 43697
    419.254.5087 direct tel.
    419.254.5773 fax

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s