Allan Hjeltin (1885-1945) menestyksekäs liikemiesura ja elämä nivoutuvat vahvasti maamme teollisuuteen ja modernin Helsingin syntyyn. Hjelt oli tunnettu mesenaatti eturivin taiteilijoille, muotoilijoille sekä arkkitehdeille. Lisäksi hänen roolinsa oli merkittävä kun hankittiin sotatarvikkeita talvi- ja jatkosodan aikana.
Kirjoittamani elämänkerta joka nyt ilmestyy suomeksi vie lukijansa jännittävälle matkalle Allan Hjeltin vanavedessä. Hjelt teki aikoinaan yhden maamme taloushistorian suurimmista kaupoista silloisen Gutzeit-yrityksen kanssa ja toimi pitkäaikaisimpana kunniakonsulina Italiassa. Hänen ystävyytensä arkkitehtien Eliel Saarisen ja Alvar Aallon kanssa on muovannut Helsingin keskustan nykyisen kaltaiseksi. Allan Hjeltin yleishyödyllinen toiminta oli laajaa ja toisen maailmansodan aikana hän neuvotteli vientiluottoja Suomelle liittoutumattomassa Sveitsissä.
Allan Hjelt 1940-luvun alussa suojeluskunnan unformussa vuosimallia 1934
Karismaattisen Allan Hjeltin kiehtovaan elämään perehtyminen on ollut sekä jännittävää että innostavaa. Tuntuu kuin hänen 59 vuoden mittaiseksi jääneeseen taipaleeseensa olisi mahtunut viisi erilaista elämää.
Oli kiehtovaa oppia tuntemaan Allan Hjelt ja hänen perheensä, vaikka hänen elämästään ja urastaan onkin ehtinyt kulua jo aikaa. Allanin poika Bo Hjelt, jonka aloitteesta tämä kirja syntyi, muistuttaa kovasti isäänsä.
Kun tapasin Bon ensimmäistä kertaa, hän kertoi minulle asuvansa aina Hotelli Marskissa Mannerheimintiellä silloin, kun hän vierailee Helsingissä. Myöhemmin kävi ilmi, että myös Allan oli asunut tuossa samassa talossa, joka nykyään toimii hotellina.
Olen ollut etuoikeutettu saadessani tavata Bon perheenjäseniä, sukulaisia, ystäviä, työtovereita ja liiketuttavia. Monet heistä ovat ihmisinä tavattoman mielenkiintoisia – myös Bon lapsenlapset. Olen saanut kuulla monenlaisia, usein dramaattisiakin elämäntarinoita. James H. “Shamus” Magillin eli Allanin Gunvor-tyttären puolison tapasin 1990-luvulla yhdellä hänen Suomen-vierailuistaan, jolla hän kaipasi apua hopealeimojen tulkinnassa. Hän kertoi virheettömällä suomen kielellä olevansa kotoisin Englannista ja naimisissa suomalaisen naisen kanssa. Kun hän tajusi minun olevan ruotsinkielinen, hän vaihtoi saman tien keskustelukieltä. James H. Magill oli toiminut Suomessa muun muassa liittoutuneiden valvontakomission jäsenenä toisen maailmansodan jälkeen sekä ystävystynyt niin Urho Kekkosen kuin marsalkka Mannerheimin kanssa. Mieleeni kohosi muisto hänestä, kun työstin tätä kirjaa kolmekymmentä vuotta tapaamisemme jälkeen.
Haluan osoittaa lämpimän kiitokseni Bo Hjeltille, joka on tämän kirjahankkeen isä. Tässä kiehtovassa työssä minua ovat tukeneet perheeni lisäksi monet läheiset ihmiset, kuten Maria Gunnarsson ja Ulla Nyberg. He ovat pidelleet lukuisia lankoja käsissään. Matias Uusikylää valokuvasi kirjaan kuvia ja suunnitteli sen ulkoasun, kun puolestaan Bernt Morelius ja Einar Lyth lukivat ja kommentoivat käsikirjoitusluonnoksia. Joel Sjögren avusti minua sotilaallisia kunniamerkkejä koskevissa tiedoissa, kun taas historiantutkija Aapo Roselius tarkasti tekstini ja editoi sitä. Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä osoitan kiitokseni Rurik Holmbergille, joka on tukenut työtäni sen kaikissa vaiheissa ja auttanut minua luotsaamaan tämän kirjoitusurakan satamaan.
Purjehtiminen oli Allan Hjeltille tärkeä vapaa-ajan harrastus. Siksi tuntui luontevalta otsikoida hänen elämänvaiheitaan kuvaavat kirjan jaksot purjehdustermein.
Suomenkielisen laitoksen kustantaja on Mistake Media ja se julkaistaan viikolla 41.
Peter Nyman haastattelee kirjailijaa Akateemisen Kirjakaupan Kohtauspaikalla keskiviikkona 17.marraskuuta klo 17.00.
AlfaTVllä esitetään 27. lokakuuta dokumentti Allan Hjeltistä.
WWW.MARIAEKMANKOLARI.COM 